14. RUK-museo – Sotilaskoti 1

Haminan Sotilaskotiyhdistys rakennutti tämän rakennuksen sotilaskodiksi. Haminan kaupunki lahjoitti tontin sotilaskodille vuonna 1941. Rakennus valmistui vuonna 1948 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1950. Talon rakentamiseen käytetyt tiilet ovat talvisodassa vaurioituneen ja sodan jälkeen puretun Keisarinsali-rakennuksen tiiliä. Sotilaskoti toimi talossa vuoteen 1988. Tämän jälkeen siinä toimi Haminan varuskunnan upseerikerho. Reserviupseerikoulun museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1996. 

Merkittävässä osassa rakennuksen syntyä olivat yhdistyksen puheenjohtaja Hilda Myyryläinen ja varapuheenjohtaja Siiri Vehkaoja. Rakennuksen piirustukset laati arkkitehti Martha Lilius-Tallroth. Rakennuksen sisäosaa hallitsi suuri Sali näyttämöineen. Samaan tasoon sijoittuivat kirjasto, keittiö ja muut aputilat. Osa toisesta kerroksesta toimi asuinkäytössä. Pohjakerrokseen tuli varasto sekä hiljainen huone. Iso Sali toimi tarvittaessa myös elokuvateatterina, jota varten yläkertaan tehtiin paloeristetty koppi elokuvakonetta varten.

Sotilaskotiyhdistys osti Puolustusministeriöltä 100 000 Keisarinsalirakennuksen vanhaa tiiltä markan kappale hintaan. Sotilaskodin rakentaminen maksoi 10 miljoonaa markkaa. Haminalaiset kauppaliikkeet ja yksityishenkilöt avustivat hanketta. Kadunpuolella oli kukkaistutuksin koristeltu ulkoterassi. Rakennuksen valmistumisen kanssa samana vuonna 1948 aloitti toimintansa uudelleen Haminassa Reserviupseerikoulu/Upseerikoulu. Sotilaskoti 1  ”ykkössotku” tuli olemaan reserviupseerioppilaiden vakiopaikka.

RUK-museo

Vuonna 1996 avattu ja vuonna 2000 laajennettu
RUK-museo kertoo reserviupseerikoulutuksesta
Suomessa sadan vuoden ajalta. 
RUK:n oppilas-
kunnan kannatusyhdistys vastaa RUK-museon
ylläpitämisestä ja kehittämisestä.
Museolla käy vuosittain noin 8 000 vierasta
ja siellä on esillä yli 900 esinettä,
asiakirjaa ja kuvaa aina arvomerkeistä
kenttätykkeihin.

Tähtimäinen linnoitus

Haminan symmetrisessä linnoitusmallissa ympyrä jaettiin neliöillä geometrisesti siten, että syntyi kahdeksankulmainen monikulmio.

Tällaisia tähtimäisiä linnoituksia, joiden sisällä on ympyräasemakaavan muotoinen kaupunki, on Euroopassa jäljellä enää kaksi: Hamina ja Palmanova.

Historia elää Haminassa

© 2023 haminanmuseokatu.fi. All rights reserved.