5. Keisarillinen Suomen kadettikoulu

Keisarillinen Suomen kadettikoulu perustettiin 1812 ja Haminassa se toimi vuosina 1821-1903. Koulua arvostettiin ja sitä pidettiin 1800-luvun loppupuolelle asti keisarillisen Aleksanterin yliopiston eli nykyisen Helsingin yliopiston jälkeen korkeinta koulutusta maassamme antavana oppilaitoksena. Haminan kadettikoulun kasvatteja toimi maassamme ratkaisevissa tehtävissä itsenäisyyden valmisteluissa ja sen läpiviennissä. Eräät kadeteista nousivat merkittäviin asemiin kansainvälisinä vaikuttajina. Kolmasosa itsenäisen Suomen ensimmäisestä hallituksesta oli Haminan kadettikoulun kasvatteja.

Venäjän Insinööriosaston kadettikoululle 20.6.1819 luovuttamat rakennukset sijaitsivat linnoituksen sisäpuolella Haminan koillisosassa. Ne oli ryhmitelty kentän pohjois-, etelä. ja länsireunoille. Idässä aluetta rajoitti Viipurin portti ja toisella puolelta ortodoksisen seurakunnan pappila. Ortodoksisen seurakunnan vuonna 1830 purettu Pietari-Paavalin kirkko oli keskellä päärakennuksen kenttää.

Alkuperäiset Kadettikoulun päärakennus ja hallintorakennus vuosilta 1807-1809 olivat kentän kentän pohjoisosassa ja eteläreunalla. Nämä alunperin kasarmeiksi tehdyt rakennukset oli korjattu uusklassisen tyylin mukaisiksi intendentin viraston johtajan C.L.Engelin suunnittelemana. Uusitut rakennukset olivat tyylikkäät julkisivun keskiosan joonialaispylväineen. Jacob Ahrenbergin suunnittelema Keisarillisen Suomen kadettikoulun uusi päärakennus valmistui vuonna 1898 korvaamaan aikaisemman kadettien majoitusrakennuksen. Vuodesta 1920 se on ollut Reserviupseerikoulun käytössä. Nivelosan kautta päärakennukseen liittyvät Carl Ludvig Engelin suunnittelema kadettikoulun maneesi vuodelta 1832 sekä 1960-luvulla rakennetut juhlatilat. Vanhan hallintorakennuksen korvasi uusi hallintorakennus 1875 kentän eteläreunalla nykyisen Kadettikoulunkadun varrella.

Kadettikoulun päärakennus sijaitsee kaupungin keskustaa ympäröivän 1700-luvun linnoitusketjun vieressä. Rakennuksessa on toiminut Kadettikoulun jälkeen ennen Reserviupseerikoulua venäläinen sotilassairaala, Venäjän armeijan 6. Suomenmaalaisen tarkk`ampujarykmentin yksiköitä.

Rakennuksessa koulutettiin kesän ja syksyn 1918 aikana suomalaisia saksalaisvetoisissa Haminan Taistelukoulussa sekä kadettikoulutukseen valmistavalla Fahnenjunker -upseerikurssilla.

Haminan kadettikoulu

Venäläisen varuskunnan ohella kaupungissa toimi vuosina 1819-1903 Haminan kadettikoulu. Koulu oli tarkoitettu suomalaisten säätyläisten lahjakkaille pojille, jotka saattoivat aloittaa opinnot alkeiskoulussa jo 8-12 vuoden iässä. Varsinaiseen kadettikouluun hyväksyttiin vuosittain noin 40 oppilasta. Ikäraja oli tällöin 12-18 vuotta. Opetuskielinä olivat venäjä ja ruotsi.

Kuri oli kova, ja vain kaksi kolmesta aloittaneesta suoritti loppututkinnon. Valmistuneet sijoittuivat joko Venäjän armeijaan tai siviilielämän avaintehtäviin. Monet käyttivät oikeuttaan jatkaa opintoja yliopistossa ilman erillistä pääsytutkintoa. Kadettikoulun arvostus tsaarin silmissä oli erityisen korkea, mitä kuvaa sekin, että turkinnon suorittaneista 960:stä kadeteista 181 päätyi urallaan kenraaliksi.

Tutustu tähän

Tähtimäinen linnoitus

Haminan symmetrisessä linnoitusmallissa ympyrä jaettiin neliöillä geometrisesti siten, että syntyi kahdeksankulmainen monikulmio.

Tällaisia tähtimäisiä linnoituksia, joiden sisällä on ympyräasemakaavan muotoinen kaupunki, on Euroopassa jäljellä enää kaksi: Hamina ja Palmanova.

Tutustu tähän

Historia elää Haminassa

Haminan museokadun kohteet