4. Kadettikoulun johtajan asunto

Punatiilinen Keisarillisen Suomen kadettikoulun johtajan virka-asunto valmistui vuonna 1863. Rakennuksen suunnitteli intendentin konttorin intendentti Ernst Bernhard Lohrmann. Tyyliltään rakennus edustaa lähinnä uusgotiikkaa. Rakennukseen muutti ensimmäisenä Koulunjohtaja kenraalimajuri Edvard Gustaf af Forselles. Rakennuksessa asui kolme Kadettikoulun johtajaa. Edvard Gustaf af Forselles toimi johtajana 1863-1871 ja hänen jälkeensä johtajana oli kenraaliluutnantti Frithiof Alfred Neovius 1871-1885. Viimeinen johtaja oli kenraaliluutnantti Carl Enckell vuosina 1885-1903. Talossa oli huoneita, joihin voitiin majoittaa keisarillisen perheen jäseniä heidän vieraillessaan Kadettikoulussa. Koulunjohtaja Enckell oli todennut tämän talon olevan ”tilavan ja mukavan, ulkorakennuksineen ja sievine puutarhoineen”.

Kadettikoulu lakkautettiin vuonna 1903, jolloin johtajan asunto muutettiin venäläisen rykmentin esikunnaksi ja upseerikerhoksi. Rakennus toimi 1920-luvulta vuoteen 2003 asti Haminan Upseerikerhona ja sen jälkeen varuskuntakerhona 2010-luvun alkupuolelle asti.

Nykyisin rakennuksen omistaa Haminan kaupunki.

JOHTAJAN ASUNNON PERUSKORJAUS

Rakennuksen peruskorjaus tehtiin 1980-luvulla . Suunnitelmat laati arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen. Tavoitteena oli palauttaa rakennuksen alkuperäistä ilmettä ja suunnittelutyö toteutettiin Museoviraston ohjauksessa. Restaurointi- ja korjaustyöt ajoittuvat vuosiin 1988-1993 ja käytännön työn toteutti oikeusministeriön alla toimiva Haminan työsiirtola.

Tähtimäinen linnoitus

Haminan symmetrisessä linnoitusmallissa ympyrä jaettiin neliöillä geometrisesti siten, että syntyi kahdeksankulmainen monikulmio.

Tällaisia tähtimäisiä linnoituksia, joiden sisällä on ympyräasemakaavan muotoinen kaupunki, on Euroopassa jäljellä enää kaksi: Hamina ja Palmanova.

Historia elää Haminassa

© 2023 haminanmuseokatu.fi. All rights reserved.